Ja koska meillä ei mitään muuta keskeneräistä täällä juuri olekaan, niin iskimme keittiön kimppuun. Meillähän on köökisuunnitelmat nyt ihan selvät, ja keittiötehdas menee kiinni 11.8., eli vanhan keittiön kimppuun on käytävä aika rivakasti jo. Joten lähdimme purkamaan vanhoja kaapistoja, lasulevyjä jne. Oppirahat tulee siitä, että minä ehdin puolivahingossa purkamaan vanhat levykerrokset hirteen saakka. Ja sen jälkeen vasta tarkistin Museoviraston sivuilta miten homma olisi pitänyt tehdä. No vahinkoa tuli onneksi vain 1,5 metrin leveydeltä.
Lasulevyn alta paljastui sitä samaa muovipintaista levyä, mitä täällä on hiukan jokapaikassa, mm. tulevassa kodinhoitohuoneessa. Koskakohan sellaista on mahdettu taloissa käyttää? Muovilevyn takaa paljastui huokolevy (tähän kohtaan olisi purkaminen pitänyt ymmärtää jo lopettaa...), huokolevyn alta kovalevy, muovpintaa siinäkin, sen alta puolessa seinässä oli pinkopahvi ja tapetti, ja sen alla terve hirsi. Jokenkin tummunut.. olisiko ajan kuluessa voinut tummua niin, vai olisiko nuo muistoja ajalta savupirtti?
Mehän emme talon historiaa tunne kuin sieltä -20-luvulta, mutta talon rakenteista näkee, että tässä on ollut talo jo ennen sitä, ja kuulopuheiden mukaan se ensimmäinen talo olisi ollut savupirtti. Mutta koska se savupirtti sitten olisi ollut pystyssä? Kun olisikin aikaa selvittää jostain kotiseutumuseosta koko tilan historia.
Tapetinpaloja kuitenkin keräsin talteen, tuon tapettikerroksen lisäksi tapetinpaljoa löytyi kiinni nauloissa, jos niille löytyisi Toivosta joku ikämääritys? Muutenkin pitäisi kipin kapin suunnata Toivoon tarkastamaan asiantuntijalta mitä tuohon keittiön seinään oikeasti voi laittaa. Siis niin että pinnan voisi tapetoida, ja että keittiön kaapit sitten saisi kiinnitettyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti