Onpa blogin päivittäminen taas jälkijunassa. Mutta talvi on ollut täydellistä hiljaiseloa- remonttisaralla. Lasten kanssa onkin ollut sitäkin enemmän, ja jotain opintojakin tässä ohessa tuli käytyä *seliseli*.
Ikkunoita olen maalaillut loppuun, kunnes tuli talvi, kylmä ja kostea, eikä yläkerrassa enää kuivu mikään. Yhtä ikkunaa vaille on kahden huoneen ikkunat kunnossa. Pääsiäisenä pitäisi tuleman serkku iehineen orjatyöhön ruokapalkalla, ja sähkärin pitäisi tulla niihin aikoihin myös vetämään noita yläkerran sähköjä. Toivoa teinien muutosta yläkertaan siis on.
Elokuussa otin yhteyttä sisustussuunnittelijaan, ja pyysin apuja tuohon keittiöön. Kaikkine ikkunoineen ja omituisine mittoineen tuo keittiö on toivoton. Tänään tuo suunnittelija sitten kävi, ja jätti suunnitelman osin pureskeltavaksi, ja jotain muutoksia siihen osasin pyytääkin. Kauhean vähältä tuo kaappien määrä näyttää siinäkin suunnitelmassa. Jos noita kaappeja on nytkin vähän, niin suunnitelmassa niitä on olemattomasti. Eihän noihin mahdu mitenkään edes murto-osaa meidän astioista. Eikä työtasoa ole ainakaan enempää kuin nytkään. Mutta suunnittelija oli sovitellut meille tuyrhan ison pöydän tuohon, hän ei ollut huomioinut, ettei meillä tarvitse olla kuin n. metrinen pöytä keittiössä, koska ruokahuoneessa on sitten iso pöytä vieraiden varalle. Eli pöytää pienentämällä hän voi sovitella toivottavasti noita kaappeja viel ätuolle sivulle, missä nyt on hella ja jääkaappi. Joten katsellaan.
Puulaatikko oli suunnitelmasta unhoittunut, se pitää lisätä, ja haaveet kaasuhellasta on pakko haudata, kaasupullolle ei vaan löydy tilaa. Tapeteiksi meille ehdotettiin Tapettitalon viuhreää Wiener- jugendia, sitä samaa taisin koittaa miehelle ehdottaa tuohon työhuoneeseen, ja silloin se ei mennyt hälle läpi. Mutta yritän vielä, jos nyt menisi hällekin, kun ammattilainen on ehdottanut ;)
