Kesä? Taisi mennä jo?

Pitkä kesä takana, eikä talossa ole tapahtunut oikeastaan mitään suurempaa. Nurmikko on alkanut kasvamaan pikkuhiljaa, pari pensasta saatiin istutettua, ja kirsikkapuu. Yhden kukkapenkinkin sain tehtyä, siinäpä ne suurimmat. Sisäpuolella raahattiin meidän tavarat tuonne yläkertaan- josta edelleen puuttuu lämmitys. Onneksi ilmat ovat vielä olleet meille suotuisat. Ikkunaprojekti junnaa paikallaan edelleen. Mutta ne on pakko maalata loppuun tässä lähimpien viikkojen tai oikeastaa päivien aikana!
Keittiöstä lupasin jossain vaiheessa liittää tänne kuvia. Tänään oli keittiö sen verran siisti, että kehtasin siitä muutaman kuvan napata. Remontin suhteen tuo keittiö on suuri kysymysmerkki. Toisaalta tuolle ei haluaisi tehdä mitään, mutta lapsiperhekeittiönä tuo ei vaan toimi. Joten meillä kävi tänään sisustussuunnittelija tuota katselemsassa, ja nyt vain odottelen hänen ehdotuksiaan. Aika lailla samat visiot hänellä oli kuin minullakin, vanhan säilyttämisen ja siinä missä säilyttäminen ei onnistu, niin mukailemisen suhteen. Muuten siis annoin hänelle vapaat kädet suunnitella, mutta leivinuuniin ei kosketa. Uuni ja hella kun ovat meillä varsinkin talvisin aktiivikäytössä.
Joku joskus kehui meidän keittiötä kodikkaaksi kaikkine kaaoksineen, joten nuo kuvat ovat kyllä pikasiivouksenkin jälkeen varsin kodikkaita.

16.5.2008 ilta, valmis???

Ja tämäkö sitten on valmis? Kaivinkonekuljettajalle tuli yhtäkkiä kamala kiire, joten homma jäi soran puolesta puolitiehen. Aika paljon tässä on vielä laitettavaa ennen Janin rippijuhlia. Ja kyllä sitä soraakin on hankittava vähintään lavallinen lisää.

16.5., päivä puolessa

Kaivinkone nököttää pihassa, kuskia ei missään?
Mutta onhan tässä tapahtunut paljon, pihan molemmat kaivot on peitetty, toinen ihan kokonaan, ja porakaivo niin että päällä on 2 kantta, tarvittaessa porakaivon saa otettua uudelleen esille. Vanha öljysäiliö on kaivettu maasta ylös, ja kuoppa on peitetty. Säiliö oli täynnä vettä, ja luonnollisesti tuo maa siitä paikalsta kastui, siitä johtuen täytemaa jätettiin koholle, todennäköisesti se painuu vielä runsaasti maan kuivuessa. Kaikki kymmenen kantoa on kaivettu ylös, talon erustan ja sivun kaadot on suunnattu sinne minne pitäisikin- ojaan. Ja keskellä pihaa ollut läjä on siirretty muualle.

16.5.2008 klo 07

Tuli kaivinkone pihaan, pari kuvaa ennen sitä pihasta.

Vielä muutama julkaisematon kuva yläkerrasta

Eli ensin edelleen keskeneräistä ikkunaprojektia

yläkerran vessa- ei ihan ole käyttökunnossa.

Pari kuvaa Eeron huoneesta- puuttuvista ikkunoista 3/4 on tuossa ikkunakasassa, ja 1/4 on puusepällä perusteellisemmassa hoidossa. Tuohon työhön halukasta puuseppää oli todella hankala löytää, mutta Toivon kautta sekin luonnistui :)

Ja kolme viimeista, sekaista, kuvaa on meidän makuuhuoneen kulmilta. Tuon makuuhuoneen yhteydessö on alkovi, tai mikälie, alkuperäistä käyttötarkoitusta en todellakaan tiedä. Tulevaisuudessa se kuitenkin on Aaron nukkumismaja.

Ja anteeksi sekaisuutta....

Ei auta, elämä- ja remontti jatkuu

Yläkertaa on hissukseen laitettu kuntoon. Otin sieltä pari kuvaa. Me ollaan silloin muuton yhteydessä vaan sullottu meidän tuleva makuuhuone täyteen kaikkea mahdollista laatikkokamaa. Nyt se sitten tyhjennettiin ja muovi (tai mikälie) matto poistettiin, ja vanhat lankut maalattiin. Tarkoitus oli ottaa kuva ENNEN maalaamista- mutten ehtinyt ennen miehen maalisutia. Joten siitä viisastuneena otin pari sitäkin sekaisempaa kuvaa, ennen remonttia otoksiksi :)

Parvekkeen puolella näkyy vielä laatikkokasoja, niille pitäisi kipeästi tehdä jotain. Eikä tuo huone pelkällä maalilla kuntoon tule- eristysta kaivataan, parvekkeen puolelle myös koska nuo lasit on 1- kerroksiset. Ja parvekkeen ovi pitää vaihtaa kunnolliseksi, tuo umpiovi on aika heikko valonlähde. Tuo komerovälikko on pieni ongelma myös eristysten suhteen. Silloin ensimmäisenä talvena (2006) tuolta vuosi katto, siitä johtuu nuo valumajäljet. Sen pidemmälle vesi ei kuitenkaan vaikuttaisi menneen. Ja ikkuna on tuossakin 1- kerroksinen, pitäisi ennen talvea ehtiä Varaosapankkiin hakemaan tuohon kaveria eteen. Eipä tuossa makuuhuoneessa ole lämmitystäkään nyt. Katto on onneksi ihan ok, ja tapetitkin (alkuperäiset ilmeisesti, -20 luvulta) kelpaa meille toistaiseksi :)

On paha olo

Hiirikissa Pelle jäi auton alle eilen. Kyllähän me ollaan tiedetty, että tuo tie on vaarallinen, niin eläimille kuin ihmisillekin. Jotenkin sitä vaan halusi toivoa, ja uskoa, että kun tuokissa pienestä pitäen tuohon tiehen tottuu, oppisi hän myös varomaan autoja. Vaan ei oppinut.
Ikää Pellelle ehti kertyä vasta 7,5 kk.

Hiljaiseloa (?)

Aikai hiljaista on ollut remonttirintamalla viimeaikoina.. kai. Kävin sentään hakemassa uutta maalia "työhuoneen" seiniin, ja uudet ikkunamaalisudit hukattujen tilalle. Vielä kun jaksaisi/ ehtisi niitä heiluttelemaan. Huomenna tulee puuseppä katsomaan noita paria ihhunapokaa, saataisiinko ne pelastettua.
Selailin koneelta ihan muita kuvia, ja törmäsin pariin kuvaan ajalta kun ostimme tämän talon. Pistän ne nyt tähän jatkoksi. Aika paljon on tapahtunut lokakuun 2006 jälkeen :) Niin, ja niitä kuvia, joita olin hakemassa, en tietenkään ole vielä löytänyt... etsintä jatkuu.

Maalia, maalia...ja tapettikauppaa

Nyt on uusi lattia saanut upouuden maalin pintaansa, ja kyllä tuli heino :) Ihan täydellinen, eipä uskoisi että on uusi lattia, eikä sataa vuotta paikallaan ollut. Samasta maalipöntöstä riitti vielä yläkertaan esikoisen huoneeseen, ja toisikon huoneeseenkin toivottavasti.
Tulevan työhuoneen katto sai kuluneella viikolla niin ikään uuden maalin pintaansa. Hiukan arvelutti sen maalaus, kyse kun on kuitenkin pinkopahvikatosta, minua hiukan jännitti josko koko katto murenee pois tai tippuu alas kun sitä pitelee. Mutta sielläpä näyttää olevan. Pakko tunnustaa, että tuon katon suhteen tehtiin "tyylirikko", maalit haettiin ihan RTV:ltä, alkydimaaliksi myyjä kehui, mutta sanoi tuon sopivan vanhaan pinkopahviin. No, niin näytti sopivan. Maalin haju tosin oli karsea, ensimmäisen vuorokauden päätä huumaava.
Tapetteja haettiin tuohon työhuoneeseen samalla kun haettiin noita maalejakin. Tilasimme ensin Sanduddin "Isoäidin aikaan" mallistosta lähes täydelliset tapetit. Mutta meidän tuurilla myyjä soitti hiukan myöhemmin ettei ko mallistoa enää valmistetakaan. Kävimme sitten tänään uusilla tapettikaupoilla, ja nyt mukaan lähti huomattavasti huokeammat, RTV:n omaa maahantuontia olevat hyvin tavalliset vaalean vihertävät tapetit. Lisään kuvia sitten kun ovat seinässä.

Viimepäivien isoin hankinta on ollut ilmalämpöpumppu. Mies oli ilmeisesti kaukaa viisas, ja pyysi asentajan meille niin etten minä ollut kotona. Minulla kun olisi ollut sananen sanottavana tuon pumpun sijoituksesta. Nyt se sitten nököttää salin seinässä. Paikassa johon se oli lupa pistää vain minun kuolleen ruumiini yli. Ruma kuin mikäkin, minkäs teet, mutta kehuttakoon nyt sen verran, että lämmittää tehokkaasti. Tämä talo on tosiaan vanhan mallinen, sali sijaitsee pitkä rivin toisessa päässä, toisessa on talon vanhinta osaa edustava keittiö, välissä paraatieteinen, ruokailuhuone ja työhuone. Ja lämmitysteho tuosta pumpusta riittää oikeastaan aina keittiöön asti, edes nuo kymmenkunta sähköpatteria eivät ole pitäneet teäeä hataraa taloa niin lämpimänä kuin mitä tuo pumppu on pitänyt. Aamulla on oikeastaan mukava nousta kun ei heti ole jäässä :)
Ulkoyksikkö on sijoitwettu ihan fiksuun paikkaan, salin seinän toiselle puolelle, mutta edessä kasvaa talvimarjapensas (jonka tosin mies on kyninyt matalaksi, mutta kasvaahan tuo...).

Sisätyöt ovat olleet nyt pari päivää nyt tauossa. Lämpimät säät houkuttelevat pikkuhiljaa myös pihahommiin. Mies on kaverin kera kaatanut puita pihasta. Kaatotuomion ovat saaneet kolme talon puoleista omenapuuta, iso risukasa (ilmeisesti jokin omanepuu?!) ja vanha salaman iskemä vaahtera, joka varjostaa pihan kuusia. Omenapuut viedään kantoineen, mutta vaahterapuusta jätetään nysä paikalleen, siihen olisi tarkoitus tulevana kesänä tehdä kuopukselle kiipeilypaikka. Ja risukasa kaadettiin onneksi, se kun oli sisältä läpimätä. Ja nyt sitten traktoria odotellessa, maansiirtotöitä olisi vielä hiukan ennen soran tilaamista. Nämä märät kelit tekevät tuosta pihasta mutavelliä, josta ei autolla pääse mihinkään.

Helmikuu 2008- yläkertaa

Yläkerran kadun puoleisesta huoneesta löytyi niin ikään lankkulattia, kokolattiamaton ja lastulevyn alta. Ja pakkeloimattomana. Joten hiontaa, pesua- ja maali pintaan!

Tämän huoneen ikkunat ovat tosin vielä vaiheessa. Ikkunat ovat olleet allekirjoittaneen viimekesäinen projekti, mutta kuten sanottu, suunnittelu on enemmän minun heiniäni... Tämän huoneen seinät ovat samanlaista levyä kuin alakerran työhuoneen.
Tuossa vasemmassa reunassa näkyy se maali, jolla maalaamme todennäköisesti kaikki maalattavat lattiat.

Helmikuu 2007- alakertaa

Myös alakerrassa alkaa tulla valmista. lattia on vihdoin työhuoneesta ummessa!
Mutta töytyy vain todeta, että on puu hinnoissaan nykyisin- se on kuitenkin ainoa materiaali mitä tähän taloon voi edes ajatella lattioihin. Maali vielä pintaan, ja valmista- lattia siis. Seinille pitäisi vielä tehdä jotain... ja tai ulkoseinän valuneet sahanpurut ja sammalet pitäisi korvata jollain.

Helmikuu 2008, vihdoin valmistakin!

Lauran huoneen lattiassa (yläkerrassa) on periaatteessa ihan hyvät lattialankut vanhan muovi- tai mikälie- maton alla. Lattia on kuitenkin tasoitettu pakkelilla, jonka pois rapsuttelun totesin olevan toivotonta hommaa. Lauran huone on muuten periaatteessa ainoa asuttava huone yläkerrassa- juten yli siitä mistä aita on matalin, ja edellisestä remontista jääneet korkit kehiin. Yläkuvassa siis valmista pintaa. Laura on nyt kuukauden verran asustanut ylhäisessä yksinäisyydessään yläkerrassa.

Syksy 2007

Muutto 1.11.2007.
Talo kaikkea muuta kuin valmis. Muuttovaiheessa lämminvesivaraaja nökötti keskellä keittiön lattiaa, koska khh oli edelleen vailla lattiaa. Käytössämme oli kaksi huonetta, sali ja ruokailuhuone, sekä puolikas keittiö. Se toinen puoli oli täynnä rakennustarviketta.
Jouluun mennessä keittiö oli siistitty, puuhella lämpesi joka päivä, ja leivinuunin saloihin tutustuin jouluksi. Kinkku paistui juuri sopivaksi, eiköhän tämä tästä..

Vielä remonttikesää 2007

Myös talon vanhat, valetut portaat saivat lähteä. Alin hirsi niiden takaa oli läpilaho, osasyynä rammusten ja talon väliin jostain syystä tungettu styrox. Niina Uusi- Seppä ei suositellut noiden portaiden paikalleen jättämistä, olisi iso riski, että vesi pääsisi vastaisuudessakin talon ja portaiden väliin, ja korjaustyö menisi hukkaan. Täytynee ensikesänä pohtia uutta porras-systeemiä taloon. Toistaiseksi portaitten virkaa tekee pari leca-harkkoa.
Yläkuvassa murto-osa aikaan saadusta rakennusjätteestä.

Kesää 2007, työhuone- sitten tulevaisuudessa.

Hiukan alkua ;) Eli lisää lapiohommia. Koko tämä työhuneen pohja kaivettiin auki. Kivijalkaa korvattiin leca- harkoilla, vanhat hirret uusittiin. Osa eristeistä oli lattian hajoamisen myöötä pudonnut maahan ja maatunut. Eristeenä oli ollut sammalta ja sahanpurua, ehtaa luonnon tuotetta.

Lisää kesää 2007...

Kaivuuhommia jatkettiin sisäpuolella. Tuuletustilaa piti saataman. Mies teki lapiohommia koko kesän pihan puoleisissa huoneissa (eli tuleva työhuone sekä kodinhoitohuone, jossa tällä hetkellä majailee lämminvesivaraaja). Tuossa varaajahuoneessa törmasimme "vanhaan" kivijalkaan, joka sittemmin Niinan kanssa keskusteltuamme osottautuikin entisen tulisijan pohjaksi. Mutta tuo tulisijan pohja vain oli aiheuttanut sen, että tuleva khh oli pohjaltaan ollut "umpipussissa", eikä tuuletusta ollut mihinkään päin. Kynnyksen (eli tuo missä Aaro istuu) alla oleva t vanhat hirret olivat ötököiden syömää hössöä. Niistä koitettiin saada sahattua pois, mutta vastassa oli kymmeniä senttejä myös tervettä hirttä, joten opäädyimme kuoputtelemaan pehmeimmät pois. Eiköhän tuo jäljelle jäänyt jaksa taloa hannattaa. Tarkistetaan tuo tilanne vielä keittiön suunnasta, sitten kun keittiöremontti on ajankohtainen.

Kesää 2007

Ensimmäisen talven kävimme talolla vain lämmittämässä viikottain. Kesällä 2007 oli tartuttava toimeen. Talven olin tutustunut vanhan talon korjaamiseen, ja tullut siihen tulokseen että parempi olla tekemättä ihan mitä vaan. Noin 100- vuotiaan talon korjaaminen ei olekaan ihan sama asia kuin 1980- luvulla rakennetun talon korjaaminen. Joten vierailin ahkerasti rakennuskulttuuritalo Toivossa, tein kasapäin tyhmiä ja vielä tyhmempiä kysymyksiä ja keräsin tietoa niin kirjallisesti kuin sanallisestikin. Kesällä 2007 pyysimme myös rakennuskonservaattori Niina Uusi-Seppää talolle, kartoittamaan talon kuntoa ja antamaan meille ummikoille vinkkejä miten emme tuhoa ihan koko taloa.

Kävi ilmi, että talon vanha, tien puolella oleva hirsiosa on kohtalaisessa kunnossa, mutta pihan puolella olisi tekemistä. Myöhemmin (n. 1920-luvulla) tehty lisäosa oli painunut maata vasten, ja kunnon kivijalka, sekä tuuletukset puuttuivat. Alaohjauspuut olivat mädäntyneet, ja lattiarakenteen sen myötä maatuneet.
Joten ei kun lapion varteen. Ensiapuna kaivoimme pitkältä sivulta käsivoimin maata pois. Myöhemmin apuun saatiin traktori, joka veti perälävalla maat kauemmas.

Kaikki alkoi siis eräänä tylsänä sunnuntai-iltana töissä, lokakuussa 2006. Selailin netistä myytäviä asuntoja aikani kuluksi. Emme todellakaan olleet muuttamassa mihinkään- olimmehan juuri kesällä 2005 muuttaneet, ja remontti tuossa talossa oli juuri menossa.
Mutta kohtalo puuttui kenties peliin. Näin ilmoituksen myynnissä olevasta puutalosta. Tiesin talon entuudestaan, olin ajanut sen ohi joitain kertoja ja ihaillut sitä. Mieleeni tuli, että josko saisin miehenikin mukaan_vain_katsomaan taloa, nyt kun se olisi myynnissä-tyhjllään ja aivan vapaasti nähtävissä myös sisäpuolelta.
Näin sitten kävi, menimme_vain_katsomaan talosa- ja hups, siikkoa myöhemmin, 31.10.2006 huomasimme kirjoittavamme talosta kauppakirjoja.